Pakolliset energiakatselmukset
turhaa
sääntelyä vai kilpailuetu
1.1.2015 tuli voimaan energiatehokkuuslaki, joka velvoittaa
suuret yritykset suorittamaan energiakatselmuksen. Suureksi yritykseksi tämän
lain piirissä katsotaan sellainen, joka työllistää koko konsernin osalta
enemmän kuin 250 henkilöä (ml. ulkomaat) tai liikevaihto on enemmän kuin 50
miljoonaa euroa tai tase 43 miljoonaa euroa.
Tämä kirvoitti monenlaista keskustelua. Toisaalta
laintarkoitus energiatehokkuuden parantamiseksi nähtiin hurskasteluna ja
katselmustoimintaa lisärasitteena liiketoiminnalle. Olettamus oli, että
energia-asiat kustannuskomponenttina ovat jo viritetty äärimmilleen
tuloksenteon ja voitontavoittelun sanelemina. Toisaalta asiakkaani, joilla on
ollut käytössä ISO14001 ympäristöjärjestelmä, ovat jo tarkkailleet energian ja
vedenkulutustaan systemaattisesti. Yleinen mielipide lakia kohtaan olikin, että
tämä viranomaisten ulkoistamaa tiedon keräämistä.
Kymmenisen energiakatselmusta myöhemmin voin kuitenkin
todeta, että pelkästään asioiden kirjaaminen lain edellyttämällä tavalla nostaa
säästökohteita esiin. Näitä on löytynyt yleensä helposti moninkertaisesti
katselmustoiminnan kustannuksiin nähden. Suurin osa investoinneista maksaa
itsensä takaisin parissa vuodessa. Lisäksi pelkästään käyttöteknisillä
parannuksilla, kuten hallien pimentämisillä, on parhaimmillaan saatu konserniin
100.000 euron vuosisäästöt.
Ongelma yleensä on kiinteistöjen ja kohteiden suuri
lukumäärä, pieni absoluuttinen koko ja hajautettu vastuu. Tällöin säästöt
tuntuvat mitättömiltä yksittäin. Ilman energiakatselmusta näitä ei skaalata
koko organisaation tasolle. Toisaalta ympäristöjärjestelmän luulisi tekevän
nämä näkyviksi, mutta vasta katselmustoiminta laittaa säästöille hintalapun.
Energiansäästö megawattitunteina ei puhuttele johtoryhmää yhtä selkeästi kuin
eurot. Lisäksi ympäristöjärjestelmä on laajempi kokonaisuus kuin pelkästään
energiankulutus, jolloin se ei saa tarvitsemaansa huomiota.
Väitän, että energiakatselmustoiminta on tuonut monelle
yritykselle uutta mietittävää kannattavuuden parantamisen näkökulmasta. Tietoisuus
myös näistä aiheista paranee myös asiakkaiden parissa. Siksi uskon vahvasti, että kansainvälisessä
kaupassa ISO50001 energiatehokkuusjärjestelmä tulee lyömään itsensä läpi ihan
yhtälailla kuin ympäristöjärjestelmät aikanaan. Silloin energiatehokkuus ei ole
pelkästään ekoteko, vaan se on myös kannattavuuskomponentti ja kilpailuetu.
Niklas Koskimies, energiajuristi ja auktorisoitu EV67
Expec Information Systems Oy
Expec Information Systems Oy