Media vyöryttää jatkuvalla syötöllä kielteistä sanomaa Suomeen saapuvista pakolaisista ja turvapaikanhakijoista. Avointa ja hiukan paremmin piilotettua rasismia pursuaa päivittäin tajuntaamme monesta eri viestintäkanavasta. Saamme informaatiota siitä, miten ihmisiä kuolee matkallaan Eurooppaan, kuinka piikkilanka-aitoja pystytetään rajoille, miten apaattiset nuoret miehet odottavat viranomaispäätöksiä Suomalaisissa vastaanottokeskuksissa. Kaduilla huudetaan ”rajat kiinni – raiskaajat kotiin”, samalla kun tietoa leviää kidnapatuista lapsista ja seksuaalisesti hyväksikäytetyistä nuorukaisista Länsi-Euroopan suurkaupungeissa. Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin….ja sosiaalisen median keskustelupalstoilla materiaali ei varmastikaan loppuisi kesken.
Nyt on kuitenkin aika katsoa tätä päivää kauemmas ja tarkastella ihmisten saapumista maahamme positiivisten lasien läpi. Yrityselämällä on nyt edessään mahdollisuus, jota ei saisi jättää hyödyntämättä. Maamme talous ja siinä toimivat yritykset globalisoituvat. Tämä johtuu osittain Suomen pienestä markkina-alueesta ja varsinkin nykyisestä heikosta ostovoimasta ja haasteellisesta taloustilanteesta.
Maahanmuuton tuloksena itse Suomi kansainvälistyy. Maahamme saapuu uusia kuluttajia, joiden kulutuskäyttäytyminen poikkeaa jo maassa asuvien tarpeista. Samalla saamme maahamme huikean uuden henkisen ja humaanisen henkilöreservin, joiden ammatillinen, kielellinen, koulutuksellinen ja kulttuurillinen pääoma hakee vertaistaan. Yhteiskunnallinen energiaruiske on ennennäkemätön potentiaali.
Mitä tämä voisi tarkoittaa suomalaisille yrityksille, jos pelaamme korttimme oikein?
Yritykset voisivat nyt rekrytoida uusia ihmisiä, joiden monikulttuurinen tausta antaa paremman ymmärryksen maahan saapuvien ostotottumuksista. Tällä tavalla nykyiset täällä toimivat yritykset voisivat monipuolistaa asiakkuuksiaan, tuotekehitystään ja tarjontaansa. Tulokkailla olisi kykyä tunnistaa lähtömaittensa markkinoilta suomalaisille yrityksille sopivia markkinarakoja ja näin edistää suomalaisten yritysten maantieteellistä laajentumista tulevaisuudessa.
Yritysten kansainvälistyminen ei koskaan ole vain Suomesta ulospäin kohdentuva yksisuuntainen liike. Onnistuminen muualla edellyttää usein monikulttuurisuuden sisäistämistä osana yrityskulttuuria. Kestävä ja uudistuva yritys hyödyntää virikkeitä, kokemuksia ja ajatuksia, joita uudet ihmiset tuovat organisaatioihin. Näitä jalostetaan osaksi liiketoimintamalleja ja toimintatapoja. Yhteiskunnallisella tasolla nuoret tulokkaat, tulevaisuuden suomalaiset, myös paikkaavat eläköityvää työvoimaa ja täyttävät työpaikkoja niillä toimialoilla, joihin tänään on hankalaa löytää työvoimaa.
EBEN Suomi, yhdessä Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRY ry:n kanssa kutsuu nyt suomalaisia yritysjohtajia mukaan keskusteluun, jossa pohdimme, miten monikulttuurisuus voisi kaikista tehokkaimmin toimia liiketoiminnan mahdollistajana. Tarjoamme esimerkkejä siitä miten yritykset ovat käyttäneet hyväkseen monikulttuurisuuden tarjoaman tilaisuuden. Saamme kuulla IT-yrityksestä, jonka uusi kansainvälisempi organisaatiokulttuuri edistää liiketoimintaa. Terveydenhoitoalalla toimiva yritys kuvaa kansainvälisten hoitajien rekrytointia. Madventures porukoiden innoittama ”Start up –refugees” hanke kertoo myös, miten turvapaikanhakijoiden työllistymistä on edistetty uudella innovatiivisella konseptilla. Tietoa 12.5.16 pidettävästä seminaarista ja siihen ilmoittautumisesta löytyy täältä .
Niklas Reuter, EBEN Suomi ry
