logo

logo

lauantai 1. huhtikuuta 2017

Taiteen voima ja monikulttuurisuus sosiaalialan opiskelijan arjessa.

Lehtori Jana Vyborna-Turunen, HAMK Hyvinvointiosaaminen

HAMK:in Lahdensivun kampuksella juuri päättyneen ja yhteisötaideprojektin tuloksena syntyneen Mielenmaisemia-näyttelyn teoksia on mahdollisuus nähdä jatkossa Hämeenlinnan Perttulassa sijaitsevan ryhmäkodin tiloissa.  

Samannimisessä Mielenmaisemia-projektissa olivat mukana Harvialan ryhmäkodin ja tukiasumisyksikön asukaat Hämeenlinnan Perttulasta, ArsHäme ry:n taiteilijoita sekä Hämeen ammattikorkeakoulun hyvinvointiosaamisen yksikön sosiaalialan opiskelijoita. Yhteisen taiteellisen työskentelyjakso sijoittui syksy-talvi kaudelle 2016 ja päätösjakso näyttelyn muodossa oli esillä Lahdensivun Ainolassa 10.3.2017 asti. 

Mielenmaisemia-projekti on yksi monista monikulttuurisista taidelähtöisistä projekteista, joita toteutettiin HAMK:in Hyvinvointiosaamisen yksikössä kuluneen ja kuluvan lukuvuoden aikana. Monikulttuurisuus ja hyvinvoinnin edistäminen kulttuurisilla ja taidelähtöisillä menetelmillä ovat tärkeässä roolissa monessa sosionomiksi opiskelevien moduulitoteutuksessa. Projektien avulla opintoja toteutetaan sovelletusti aidoissa työympäristöissä ja siellä, missä kyseiselle toiminnalle on aitoa tarvetta ja kysyntää. 

Kyseisen juuri päättyneen yhteisöllisen taideprojektin taustalla on mm. syksystä 2015 kesäkuun 2016 jatkunut kerhotoimintapilotti lapsille ja nuorille Lammin ja Iittalan vastaanottokeskuksissa, joka toteutui Hämeen ammattikorkeakoulun Hyvinvointiosaamisen yksikön, Suomen Punaisen Ristin ja Hämeen Setlementin yhteistyönä. 

Mielimaisemia-projektin tavoitteena oli kotouttavan taidelähtöisen toiminnan järjestäminen ryhmäkodin nuorille turvapaikkahakijoille. Taidetoimintaa käytettiin sosiaalisen innostamisen, hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja osallisuuden tukijana asiakkaiden kotouttamisprosessissa.  

Opiskelijoiden ammatillisen kasvun näkökulmasta on tärkeä tutustua mahdollisimman monenlaisiin uusiin työympäristöihin ja asiakasryhmiin opiskelun aikana. Tällä kertaa uudeksi asiakasryhmäksi muotoutui nuorten noin 17 vuotiaiden yksinään suurilta osin Afganistanista maahan tulleiden turvapaikkahakijoiden noin 20 nuorten poikien ryhmä Harvialan ryhmäkotiyksikössä.  

Vuonna 2015 Suomesta haki turvapaikkaa 3 024 alaikäistä, ilman huoltajaa maahan tullutta, kun vuonna 2014 heitä oli 196. Määrä siis yli 15-kertaistui vuoden aikana. Vuonna 2016 luku oli 401. (Maahanmuuttovirasto 2016). 

Alaikäisiksi katsotaan kaikki alle 18-vuotiaat ilman huoltajaa maahan saapuneet ja turvapaikkaa hakevat henkilöt.  Heidät sijoitetaan yleensä turvapaikkahaun ajaksi ryhmäkoteihin tai tukiasuntoihin. Alaikäisten yksin tulleiden turvapaikkahakemukset pyritään käsittelemään nopeutetusti ja heihin on vastaanottolain (746/2011) mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota, koska ilman huoltajaa tulleet ovat tavallista haavoittuvammassa asemassa.  

Alle 16-vuotiaat sijoitetaan ryhmäkoteihin ja niiden henkilökunta ja palvelut vastaavat suomalaisia lastensuojelulaitoksia. Vastaanottolaki velvoittaa majoituksen lisäksi huolehtimaan lapsen perustarpeista, joihin kuuluu ammatillista hoivaa ja huolenpitoa, ruoka sekä taloudellinen tuki. Palveluihin kuuluvat hoito- ja kasvatussuunnitelmat, kouluopetuksen järjestäminen iän ja tason mukaan sekä muuta tarvittavaa koulutusta. Lisäksi he saavat oikeudellista apua ja tarvittavat tulkkauspalvelut. Kaikki alle 16-vuotiaat turvapaikanhakijat kuuluvat perusopetuksen piiriin. (Maahanmuuttovirasto 2017).

16-17-vuotiaat muodostavat oman ryhmänsä turvapaikkaprosessissa ja heidät majoitetaan tukiasuntoloihin. He eivät enää kuulu perusopetuksen piiriin, joten luontainen integraatio ympäröivään yhteisöön on vaikeampaa. Heidän kontaktinsa ympäröivään kulttuuriin, yhteisöön ja yhteiskuntaan ovat monesti erittäin vähistä.

Turvapaikkaa Suomesta hakevien lasten ja nuorten elämässä on asioita, jotka voivat lisätä huonovointisuutta. Aiempien kokemusten lisäksi heidän elämäänsä vaikeuttavat hakuprosessin aikaiset olosuhteet. Siirtymiset keskuksesta toiseen, asuminen kaukana Suomessa olevista sukulaisista, hakuprosessin sekä koulu- ja kuntapaikan löytymisen pitkittyminen, oma tai mahdollisen mukana olevan vanhemman tai sisaruksen heikko terveystilanne, vastuun kantaminen perheestä, ystävien puute ja näiden poislähtemiset sekä eristäytyminen hankaloittivat monen lapsen elämää tuona aikana. Varsinkin turvapaikkapäätösten odottaminen ja saaminen vaikuttivat voimakkaasti arjen kulkuun. (Pakolaisapu). 

Taide- ja kulttuurilähtöiset menetelmät soveltuvat oivallisesti tilanteisiin, jolloin yhteistä kieltä ei ole. Yhteisöllisen taiteen keinoin päätimme yrittää monipuolistaa ja elävöittää nuorten turvapaikanhakijoiden arkea, mahdollistaa vuorovaikutusta kantasuomalaisiin sekä oppia uutta ja tutustua alueella oleviin taidealan toimijoihin. 

Kaikkien projektiin osallistuneiden osapuolien palaute oli erittäin positiivinen. Projekti oli antoisa ja opettavainen asiakkaille, ohjaaville taiteilijoille sekä opiskelijoille. Projektin puitteissa järjestettiin käynti Hämeenlinnan taidemuseossa, ArsHäme ry GalleriaKoneessa sekä Hämeen ammattikorkeakoulun Lahden sivun kampuksella. Projektin tuloksena voi pitää myös syntynyttä yhteistyötä Aimo Lasten ja nuorten kuvataidekoulun kanssa. Kolme aktiivisia turvapaikkahakija nuorta sai mahdollisuuden jatkaa harrastusta taiteen parissa säännöllisesti viikoittain Hämeenlinnan Aimo koulun maalausryhmässä.

Prosessissa mukana oleva opiskelija Virve Vieraankivi kertoo prosessista näin:  
Oma kiinnostukseni opiskelijana projektiin lähti työkokemuksestani turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa. Työni ohjaajana osoitti suuren tarpeen erilaisille asiakaslähtöisille tavoille tukea asiakkaan vaativaa odotusaikaa turvapaikkaprosessin aikana, joka usein on hyvin raskas ja henkisesti vaativaa epävarmuuden aikaan. Vastaanottokeskus on ympäristönä hyvin laitosmainen ja asiakkaiden arki on hyvin normitettua ja säännösteltyä. Viranomaista tukevan työotteen lisäksi vastaanottokeskuksiin tarvitaan erilaisia työtapoja antaa asiakkaille mahdollisuus päästä pois edes hetkeksi odottelusta ja mahdollisuus purkaa kokemuksiaan omista lähtökohdistaan mielekkäällä tavalla, sekä tarjota väyliä löytää omia vahvuuksiaan uudessa todellisuudessa.  

Yhteisötaideprojekti tarjosi osaltaan nuorille turvapaikanhakijapojille mahdollisuuden kokea voimaantumista, nähdä omia vahvuuksia ja tulla nähdyksi omana itsenään sekä vahvistaa kokemusta omasta toimijuudestaan. He pääsivät alusta asti osallistumaan toteutuksen suunnitteluun ja ideointiin. Maalauksia lähdettiin työstämään poikien ajatusten pohjalta ja he myös toteuttivat maalaukset sekä olivat tärkeä osa näyttelyn avajaisia. Projektiin osallistui aktiivisesti noin 20 poikaa, joista osa oli mukana todella intensiivisesti. Muutamalle heräsi jopa kiinnostus mahdollisuuteen hankkia ammatti taiteen parista.  

Itselleni pysäyttävin kokemus prosessin aikana oli, kun eräs nuori tarjoutui puhumaan näyttelyn avajaisissa. ”Minä kerron, kirjoita sinä minun tarinani”. Koin, että tuossa lauseessa yhdistyy kaikki tähän asti oppimani sosiokulttuurisesta innostamisesta. Hän kertoo oman tarinansa, omista lähtökohdistaan, minä olen vain väline, jolla tuo tarina kirjoitetaan näkyväksi.  

Mielenmaisemia projekti on osa Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen säätiön rahoittamana LUOVASTI YHDESSÄ hanketta sekä osana ArsHäme ry:n Taiteen edistämiskeskuksen kehityshanketta.  

Osallistuneet: Harvialan ryhmäkoti- ja tukiasumisyksikön noin 20 asukasta kaikkien ryhmäkodin opettajien ja sosiaalityöntekijöiden kannustavalla tuella
Ohjaavat taiteilijat: Jana Vyborna-Turunen (ArsHäme ry, HAMK) ja Ihab Altai    
Ohjaavat opiskelijat: Virve Vieraankivi ja Anne-Maria Sillankorva, Hyvinvointiosaamisen yksikkö, sosiaaliala, Hamk
Projektin aikataulu: 10/2016–2/2017

Lähteet:
Maahanmuuttovirasto. Tilastot. Viitattu 12.3.2017. http://www.migri.fi/tietoa_virastosta/tilastot 
Maahanmuuttovirasto. Turvapaikanhakijat. Yksintulleet alaikäiset, 1.1.-31.12.2016. Viitattu 12.3.2017.  http://www.migri.fi/download/65762_Tp-hakijat_alaikaiset_2016.pdf?fe57d96ec55bd488 
Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta. Laki 746/2011. Viitattu 7.3.2017. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110746 
Lasten tukiverkko vertaisen alaikäisten turvapaikkahakijoiden tukena. 2015. Viitattu 12.3.2017. https://vetoverkosto-fi-bin.directo.fi/@Bin/3b5cd46187f7a357dc810832839fe720/1489341731/application/pdf/257336/Lasten%20tukiverkko.pdf  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti